Olen aina pitänyt siitä, että jollakin on visio. Siitä tulee turvallinen olo. Se on mielenkiintoista, koska se on niin ainutlaatuista. Vielä mielenkiintoisempaa on, kun ihmisellä on myös keinot toteuttaa visio. Keinot, joilla saadaan hieman väsynyt ja nälkäinenkin Grex Musicus keskittymään ja kuuntelemaan, ja hyörimään edestakaisin kierrätyskeskuksesta metsästetyt pyöränvanteet käsissään. On upeaa huomata kuinka kuoro uskoo ja luottaa ohjaajaan, johtajaan ja toisiinsa. Lauletaan selät vastakkain ja resonoidaan. Kuuntelemalla toista saa usein paljon enemmän kuin keskittymällä omaan ääneen. Sekin on kuorolaulun rikkaus.
Kuulimme vuosi sitten Miamin Yliopiston kuoron laulamana kappaleen Leonardo dreams of his flying machine. Eric Whitacre on yksi kuoromme lempisäveltäjistä, ja tuo kappale iski tajuntaan niin, että Marjukkamme ehdotti, että se tulisi mukaan Grexin ohjelmistoon. Juhlavuosiohjelmistoon!? iiiik! oli ensimmäinen reaktio. Ainakin minun, sillä Miamin yliopistolaiset lauloivat sen niin virheettömästi ja sulavasti, etten uskonut itse yltäväni ikinä samaan. Mutta eihän kaikkea tarvitse tehdä samalla tavalla. Sehän olisi aivan todella tylsää.
Vuoden treenauksen jälkeen olen huojentunut ja ylpeä meistä. Siitä tuli juuri sellainen, kuin pitikin: kuulostaa Grexiltä. Ja näyttää myös. Johtajamme Marjukka on taikonut meistä ulos jylhiä ja korkealentoisia ääniä. Koreografimme Päivi Järvinen on antanut visionsa käyttöömme, ja osaltaan luonut ”Leonardoomme” ulottuvuuden, joka on ainutlaatuisuudessaan juuri sitä, mitä Grex Musicus minun mielestäni edustaa. Avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja sydämestä kumpuavaa halua laulaa.
- Hanna Ollikainen
hallituksen varapuheenjohtaja
hallituksen varapuheenjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti